Lauantai höpinää

Lauantai alkaa seuraavanlaisella kappaleella:

Ghost Brigade - Grain

Täytyy sanoa, että kävin kyseistä bändiä katsomassa taannoin paikallisessa baarissa, se oli aivan loistava! Vielä loistavampi kuin youtube -videot antaa ymmärtää!

Tänään illemmalla tuttavien/kavereiden keikkaa katsomaan ja autoilemaan. Luvassa paljon herkullista kahvia ja kaakaota! Eilen osasin ensimmäistä kertaa laittaa sopivasti päälle lähtiessäni liikenteeseen, ei tullut kylmä! Tosi ikävää että tulee talvi, sais mun puolesta olla aina alkukesä!

Kenkiä

Tämä päivä alkoi seuraavanlaisella biisillä (spotifysta randomisti valikoitunut biisi):

Helloween - Faster We Fall 

Saa nähdä mitä tämä päivä tuo tullessaan.

Eilen kävin parhaan kaverini kanssa kaupungilla. Aleksi 13 -liikkeessä oli super kivat kiilasaappaat alennuksessa, mutta ne oli kokoa liian isot. Harmittaa. No toisaalta säähtypähän siinäkin muutama kymppi. Ostin mie pipon!

Mun pitäisi siivota kenkäkaappi. Katsoa minkälaisia kenkiä sieltä löytyykään, joita en oo ees muistanu olevan olemassa. Mulla on paha tapa ostaa kenkiä, mut sit niitä ei oikeestaan tule koskaan käytettyä. Kaapista löytyy seuraavanlaisia helmiä:

Molempia olen käyttänyt kerran. Iron fistin kengät ja vaatteet vaan on niin hienoja, eikä nuo kengät varmsti jää viimeisiksi Iron fist hankinnoiksi!

Mut joo, nyt sen kaapin kimppuun!

Ainiin!

Olen unohtanut mainita jotain hyvinkin tärkeää, menin 24.7.2012 kihloihin!

Haha, mitä tuollasia asioita nyt muistamaan!

(P.S. En tiedä milloin on häät, ei olla asiaa pohdittu. Kaikki aikanaan!)

Tällästä tällä kertaa

Siitä nyt on taas aikaa, kun olen viimeksi kirjottanut. Elämä vaikuttaa paljon valoisammalta kuin edellisestä kirjoituksesta vois päätellä. En edes muistanut kirjottaneeni tuota.

Kesä on menny niin nopeasti, että ei sitä oikein ole kerennyt huomaamaan. Nummirockin lisäksi kävin kesällä Jurassic rockissa, päälimmäisenä mieleen jäi Sonata Arctica ja Herra Ylppö, olivat aika kovia! Sparzanzaa odotin myös, mutta se oli pettymys toisin kuin nummessa.

Mie oon vietellyt tahtomattani taas vapaata, mikä on ahistavaa, koska palkka on joka kerta vain pienempi ja ois kaiken maailman vuokria, autoveroja ja vakuutuksia maksettavana. Huoh.

Oon etsiskelly netistä paikkoja missä voisin kouluttautua/opiskella ajoneuvoverhoojaksi, hainkin yhdelle kurssille, mutta en ilmeisesti ole päässy. Täytyy hakea myöhemmin uudelleen.

Ja hölmö minä latasin WoW:ia sen verran, et voin pelaa vähän aikaa ilmaseksi. Kai mie oon kohta taas koukussa.

Ahdistus

Mua ahdistaa heti aamusta, pelottaa miten tämä homma jatkuu. Näyttää pahalta.

Mie kun luulin oikeasti, että tämä olis nyt se oikea, että näin olisi hyvä olla hamaan loppuun asti.

Onhan riitoja ollut, mutta tää tuntuu tosi pahalle. Parhaani yritän, että asiat korjaantuisi, mutta ei se ole pelkästään minusta ja mun yrittämisestä kiinni. Toivoisin huomaavani jotain merkkejä, että toistakin osapuolta kiinnostaisi. En tiedä olenko väärässä, mutta tällä hetkellä on sellainen tunne, että kaikki mitä on sanottu, on vain turhaa sana helinää. Olisi niin hienoa osata lukea ajatuksia, tietäisin oikeasti mitä ihmisen päässä liikkuu, yritänkö turhaan vai onko jotain toivoa.

Miten ihan oikeasti asiat voikaan muuttua niin pienessä ajassa?

Miksi ihminen ei avaa suutaan ajoissa, jos joku asia mättää?

Miksi annetaan ymmärtää, että kaikki on hyvin, vaikkei olekkaan?

Miksi kaikki paska pudotetaan niskaan yhdellä kertaa?

Mitä mun pitää nyt tehdä??

Ei aina ruusuilla tanssimista

Mitä tähän nyt taas sanoisi. Asioilla on taipumus kääntyä hetkessä päälaelleen, enkä mie tiedä mitenpäin mun pitäisi olla. Mulla on paha olla. Kaikki tuntuu paskalle ja musta tuntuu, etten osaa mitään tehdä oikein. En osaa olla sellanen niinkuin muut mun haluaa olevan. Mun tavat hoitaa asioita on vääriä. Yritän kovasti olla hyödyllinen, mutta vitukshan sekin menee. Mikäpä ei menisi, alan olla aika kypsä yrittämään.

Sellaista tällä kertaa, toivottavasti seuraava postaus on iloisempi.

Kesä

Aikaa päässy taas vierähtämään viime postauksesta ja viimeisen parin kuukauden aikana tapahtunu taas vaikka mitä.

Ihan ekaksi tietty se, että mie ajoin ajokortin, mulla on autokin. Sain porukoilta niiden vanhan auton.

Töissä on ollu sen verran hiljasta, että töissä en ole ollu muutamaan viikkoon. Käy palkkapussin päälle.

Juhannus vietettiin Nummirockissa, oli ekat festarini ja oli super kivaa. Auto tosin meinas alkaa hajoilemaan, ei pysyny käynnissä, ellei huudattanu moottoria hirveen korkeilla kierroksilla. Paluu matkalla auto koki sitte ihme parantumisen ja toimii taas moitteettomasti.

Olen edelleen korviani myöten rakastunut! Ollaan kullan kanssa nyt pyöritty yhdessä melkein vuoden verran. Itseasiassa meistä kumpikaan ei taida tiedää päivää jolloin alettiin virallisesti seurustelemaan, niin vaan kävi päättämättä.