Mua ahdistaa heti aamusta, pelottaa miten tämä homma jatkuu. Näyttää pahalta.
Mie kun luulin oikeasti, että tämä olis nyt se oikea, että näin olisi hyvä olla hamaan loppuun asti.
Onhan riitoja ollut, mutta tää tuntuu tosi pahalle. Parhaani yritän, että asiat korjaantuisi, mutta ei se ole pelkästään minusta ja mun yrittämisestä kiinni. Toivoisin huomaavani jotain merkkejä, että toistakin osapuolta kiinnostaisi. En tiedä olenko väärässä, mutta tällä hetkellä on sellainen tunne, että kaikki mitä on sanottu, on vain turhaa sana helinää. Olisi niin hienoa osata lukea ajatuksia, tietäisin oikeasti mitä ihmisen päässä liikkuu, yritänkö turhaan vai onko jotain toivoa.
Miten ihan oikeasti asiat voikaan muuttua niin pienessä ajassa?
Miksi ihminen ei avaa suutaan ajoissa, jos joku asia mättää?
Miksi annetaan ymmärtää, että kaikki on hyvin, vaikkei olekkaan?
Miksi kaikki paska pudotetaan niskaan yhdellä kertaa?
Mitä mun pitää nyt tehdä??
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti